Bongasin eilen Tivistä uutisen, joka sekoittaa nyt heikkojen signaalieni PESTE-järjestyksen, mutta viis siitä. (Ennakoinnin PESTE-analyysissä kartoitetaan siis yleisen toimintaympäristön poliittiset (political), taloudelliset (economy), sosiaaliset (social), teknologiset (technological) ja ympäristötekijät (ecology).
Lähes päivälleen vuosi sitten valitsin ekologiseksi PESTE-kohteekseni dronet tämän blogauksen otsikolla. Tivin mukaan Matkahuolto kokeilee nyt maaliskuussa Vantaalla drone-kuljetuksia verkkokauppaostoksiin.
Vähänkö olen innoissani, että Suomessakin tästä valitsemastani signaalista on vihdoin tulossa totta kaupallisesti! Eihän tällainen wannabe-propellipää pääse tekki-intoiluistaan mihinkään: teknologiset kehitysaskeleet tai paremminkin niiden sovellukset useimmiten vaan ovat niin upeita ja uusia liiketoimintamahdollisuuksia avaavia. Tässä tapauksessa myös avun tuovia sellaisia.
Uutta elinvoimaa haja-asutusalueille
Jäljessä ehkä laahataan isoon maailmaan verrattuna, mutta tärkeää on, että edetään. Kiinassa on tietenkin populaa mielettömän paljon enemmän kuin piskuisessa Suomessa, samoin lääniä. Sen vuoksi on täysin ymmärrettävää, että yksi Kiinan suurimmista vähittäisketjuista JD.com on rakentelemassa lähes 200 drone-kenttää hoitamaan verkkokauppojen logistiikkaa haja-asutusalueilla. Ja Walmartkin on päässyt jo taivaalle New Yorkissa.
Drone-kuljetukset mahdollistavat uutta elinkeinoa ja bisnestä sekä elinmahdollisuuksia harvaan asutuilla seuduilla, myös Suomessa. Nopeimmat ja idearikkaimmat kuorivat kerman päältä! Suurimpana hidasteena tai jopa esteenä lienevät erilaiset lentoliikennerajoitukset ja vastaavat lainsäädännölliset asetukset turvallisuuden ja yksityisyyden varjelemiseksi.
Väistämättä tietenkin käy myös mielessä, että onkohan tuollainen drone-kuljetus kovinkin helppo kaapata. Droneja käytetään jo nyt nimittäin terveydenhuollossa ja pelastustoiminnassa, mm. Ruandassa. Lastista riippuen pelastus-drone voi valitettavasti olla pahiksille todella kiinnostava kohde – lääkkeet päätyvät aivan vääriin käsiin, jolloin apua tarvitsevat jäävät pulaan. Samoin tietenkin nuo kuluttajatavaraa kuljettavat lentovekottimet saattavat olla alttiita ilmarosvoilulle.
Miten drone-liikenne vaikuttaa kaupunkisuunnitteluun?
Moni meistä täällä Malmin lentokentän kupeessa asuvista on jo pidempään pohtinut, miksi kenttää pakotetaan asuntoalueeksi, kun se siihen maapohjansa vuoksi ymmärtääkseni varsin huonosti sopii. Drone-logistiikan alueeksi se voisi sen sijaan sopia mainiosti eikä pääkaupunkiseudulle ole tietääkseni varattu vielä kaupallisille droneille mitään aluetta. Vai onko?
Miten kaupallinen drone-liikenne vaikuttaa kaupunkisuunnitteluun tai ilmailuun jatkossa? Kykenevätkö suomalaiset päättäjät ottamaan muuttuvan maailman huomioon poliittisessa köydenvedossaan?
Uudessa-Seelannissa on nimittäin ainakin jo kokeilukäytössä AirMap-apps, jonka avulla drone-operaattorit voivat pyytää ilmatilalupia viranomaiselta.
Goldman Sachs ennusti jo vuonna 2016 raportissaan ”Drones Reporting for Work”, että dronet ovat kasvamassa merkittäväksi bisneksen työkaluksi. Nyt on siis suomalaisillakin päättäjillä jo korkea aika olla hereillä asiassa!
Drone-bisnes mullistaa jo lähivuosina kaupan ja logistiikan toimialoja heikentämällä perinteisiä toimintamalleja tai jopa syrjäyttämällä osan niistä. Parhaimmillaan se tarjoaa yksittäisille elinkeinonharjoittajille ihan uudenlaisia mahdollisuuksia. Mitä jos ryhtyisikin drone-brokeriksi isona?
Ohessa yhteenvetotaulukko ilmiöstä pdf-muodossa: 180317_CFP_Heikot_Signaalit_Ekologinen
Tutkimusmatka 