Ennakointiopinnoissa saimme tehtäväksi metsästää hiljaisia signaaleja, mustia joutsenia, villejä kortteja. Ei ole muuten ihan helppo homma erottaa, mikä on pienen pieni kädenojennus, jolla jokin ilmiö tuupataan trendiksi asti.
Sen verran herkullinen tehtävä oli, että kävin innolla työhön. Koostin viisi ilmiötä ennakointimalli PESTEn mukaan, kirjoitan kustakin mallin kirjaimesta vuorollaan. PESTE-analyysissä kartoitetaan siis yleisen toimintaympäristön poliittiset, taloudelliset (economy), sosiaaliset, teknologiset ja ympäristötekijät (ecology).
Poliittinen ilmiö: vanhusten ja nuorten yhteisasuminen
Poliittiset päättäjät ovat purkamassa vauhdilla sukupolvelleni tuttua hyvinvointiyhteiskuntaa. Vastuuta pärjäämisestä siirretään yhä enemmän yksilöille – tämä on mielestäni jo trendi. Iso kysymys uudessa yhteiskuntajärjestyksessä kuuluu: minkälaiseen hyvinvointiyhteiskuntaan meillä on varaa?
Mediassa keskustellaan niin vanhusten kuin nuorien heitteille jättämisestä. Ikääntyvä väestö hylätään oman onnensa nojaan asumaan yksin, nuorille ei saada koulutusta, työpaikkaa eikä ensiasuntoa edesauttamaan itsenäistymistä.
Helsingin Laajasalossa kokeillaan palvelutalo Rudolfissa vanhusten ja nuorten yhteisasumista, tapa tämäkin ratkaista sukupolvien ongelmat. Ennakoinnin näkökulmasta signaali on retroa – olen itsekin kasvanut pitkään kolmen sukupolven kodissa, vieläpä ihan täällä stadissa enkä maalla, missä se oli aikoinaan yleisempää kuin kaupungissa.
Suomessa nykyinen sukupolvien järjestelmällinen yhteisasuminen on vasta kokeiluasteella, siinä mielessä ilmiö on uusi. Muualla maailmassa ollaan hankkeissa jo pidemmällä, erityisesti Hollannissa, jossa rakennetaan jopa kokonaisia dementiakyliä turvallisten ympäristöjen rakentamiseksi vanhuksille.
Miten niin lumehoitoa?
Ilmiötä voisi tarkastella yhteiskuntaa tasapainottavana, sillä se mahdollistaa nuorten itsenäistymisen, ehkäisee vanhusten yksinäisyyttä ja turvattomuutta sekä vahvistaa yhteisöllisyyttä – se opettaa vastuunkantoa myös lähimmäisistämme oman hyvinvoinnin huolehtimisen ohella.
Sukupolvien yhteisasumiseen liittyy myös terveydenhuollon rakennemuutos, kaupungistuminen, tarve ehkäistä mielenterveys- ja päihdeongelmia sekä syrjäytymistä. Ainakin välillisesti kuvaan astuu lisäksi oppiminen – yhdessä asuessaan molemmat sukupolvet oppivat toisiltaan jatkuvassa vuorovaikutuksessa.
Taloudelliselta kannalta ilmiö vaikuttaa trendiksi noustessaan kaupunkisuunnitteluun, asuinrakentamiseen ja tuo esimerkiksi hoitotyön ammatteihin uusia ulottuvuuksia.
Pieni kyynikko sisälläni nostaa sarviaan, sillä ilmiö on vahvasti sidoksissa poliittiseen päätöksentekoon ja terveydenhuollon sote-malleihin varsinkin, kun vastuunkantoa siirretään yhä vahvemmin yksilöille.
Onko kyseessä itse asiassa poliittinen ongelmien lakaiseminen maton alle? Väistämättä tulee mieleen koulujen Kymppiluokat. Ne luotiin perusopetuksen päättäneille nuorille, jotka eivät saaneet toisen asteen opiskelupaikkaa. Kaunis ilmaisu sille, että luokille säilöttiin päättäjien mielestä ”ongelmanuoria”, jotta he voisivat ”selkeyttää opintosuunnitelmiaan”.
Eduskunnassa myllertää aikamoiset muutoksen aallot, seuraavat vaalit vaihtavat varmasti osan Arkadianmäen edustajistosta, joten poliittisen päätöksenteon muutosvoimat voivat viedä tämän hiljaisen signaalin mihin suuntaan hyvänsä.
Ohessa yhteenvetotaulukko pdf-muodossa ilmiöstä: 180317_CFP_Heikot_Signaalit_Poliittinen.
Tutkimusmatka 